Raparperipiirakka voi olla herkkua ilman sokerikoomaa
Raparperipiirakka on alkukesän klassikko, koska raparperi kasvaa silloin kun muut puutarhan antimet vasta harkitsevat osallistumista. Se on hapan, raikas ja sopii leivontaan erityisen hyvin. Ongelma on yleensä se, että happamuutta peitetään kaatamalla sekaan niin paljon sokeria ja voita, että raparperi toimii lähinnä alibina.
Kevyempi raparperipiirakka ei tarkoita kuivaa terveyspalaa, jota syödään velvollisuudesta. Se tarkoittaa järkevää pohjaa, sopivaa makeutta, kuitua ja tarjoilua, jossa annoskoko pysyy ihmismäisenä. Piirakka saa maistua piirakalta. Jos jälkiruoka muuttuu kuritusvälineeksi, jotain meni pieleen.
Tässä reseptissä osa vehnäjauhosta vaihdetaan kauraan, rasvaa käytetään maltillisesti ja raparperin happamuutta tasapainotetaan sokerin lisäksi vaniljalla ja kanelilla. Tarjoiluun sopii vaniljarahka, maustamaton jogurtti, kevyt vaniljakastike tai pieni pallo jäätelöä. Valitse tilanteen mukaan. Arkikahville rahka, juhlapöytään jäätelö. Aikuinen ihminen kestää tämän tason joustavuuden.
---
Ainekset 8-10 palalle
Pohjaan tarvitset 2 dl kaurahiutaleita, 1,5 dl vehnä- tai spelttijauhoa, 1 dl täysjyväjauhoa, 1 dl sokeria tai fariinisokeria, 1 tl leivinjauhetta, 1 tl vaniljasokeria, ripauksen suolaa, 75 g sulatettua voita tai margariinia, 1 dl maustamatonta jogurttia ja yhden kananmunan.
Täytteeseen tarvitset noin 500 g raparperia, 0,75-1 dl sokeria raparperin happamuuden mukaan, 1 rkl perunajauhoa, 1 tl kanelia ja halutessasi hieman kardemummaa. Jos raparperi on hyvin nuorta ja mietoa, sokeria voi käyttää vähemmän. Jos varret ovat järeitä ja happamia, älä yritä todistaa luonteenlujuutta. Lisää vähän sokeria.
Murupintaan voit sekoittaa 1 dl kaurahiutaleita, 2 rkl sokeria, 1 rkl voita tai öljyä ja ripauksen kanelia. Murupinta on pieni asia, mutta se antaa tekstuuria. Ihminen pitää rouskuvasta. Tästä ei tarvitse tehdä väitöskirjaa.
Valmistus vaihe vaiheelta
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Voitele noin 24-26 cm piirakkavuoka tai vuoraa pieni uunivuoka leivinpaperilla. Pese raparperit ja leikkaa ne 1-2 sentin paloiksi. Paksut varret voi halkaista. Sekoita raparperipalojen joukkoon sokeri, perunajauho ja mausteet. Perunajauho sitoo nestettä, jotta pohja ei muutu happamaksi suoksi.
Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää sulatettu rasva, jogurtti ja kananmuna. Sekoita vain sen verran, että taikina tasoittuu. Levitä taikina vuokaan. Ripottele raparperitäyte päälle ja lisää muruseos. Paista 25-35 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä ja raparperi on pehmennyt.
Anna piirakan jäähtyä vähintään 15 minuuttia ennen leikkaamista. Kuumana raparperitäyte on löysää ja palat käyttäytyvät huonosti. Tämä ei ole moraalinen epäonnistuminen, vaan fysiikkaa. Jos haluat siistit palat, anna piirakan jäähtyä kunnolla.
---
Miten tästä tulee ravitsemuksellisesti parempi?
Ensimmäinen parannus on kuitu. Kaurahiutaleet ja täysjyväjauho tuovat pohjaan enemmän kuitua kuin pelkkä valkoinen vehnäjauho. Ne myös tekevät rakenteesta ruokaisamman. Jälkiruoka ei muutu pääateriaksi, mutta se voi olla vähemmän tyhjä.
Toinen parannus on rasvan määrä. Perinteisessä piirakassa rasvaa voi olla paljon, eikä siinä sinänsä ole mitään rikollista. Mutta jos piirakkaa syödään usein, kevyempi pohja auttaa. Jogurtti tuo kosteutta ilman suurta rasvamäärää. Kananmuna sitoo taikinaa ja tekee rakenteesta paremman.
Kolmas parannus on sokerin käyttö maun mukaan eikä automaattisesti. Raparperi tarvitsee makeutta, mutta kaikkea happoa ei tarvitse tuhota. Vanilja, kaneli, kardemumma ja pieni määrä suolaa pyöristävät makua. Jos tarjoilet piirakan vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa, pohjan sokeria voi vähentää. Kokonaisuus ratkaisee, ei yhden kulhon sankaruus.
Tarjoilu: jogurtti, rahka vai jäätelö?
Arkisempi ja proteiinipitoisempi tarjoilu syntyy maustamattomasta jogurtista tai vaniljarahkasta. Sekoita rahkaan vähän vaniljaa ja halutessasi teelusikallinen hunajaa. Näin annokseen tulee proteiinia ja raikkautta. Se sopii erityisen hyvin, jos piirakka on välipala tai iltapäiväkahvin kaveri.
Juhlatarjoiluun jäätelö tai vaniljakastike toimii hyvin. Silloin annoskokoa kannattaa pitää kohtuullisena. Ei siksi, että ilo pitäisi minimoida, vaan koska iso piirakkapala ja jäätelö ovat energiapaketti, vaikka raparperi olisi kuinka kotimainen ja viaton.
Marjat sopivat rinnalle mainiosti. Mansikka, vadelma ja mustikka pehmentävät raparperin happamuutta. Jos haluat lisää väriä, tarjoa piirakan kanssa marjaseosta ja jogurttia. Tämä näyttää harkitulta, vaikka todellinen syy olisi se, että pakastimessa oli avattu marjapussi.
---
Gluteeniton ja maidoton versio
Gluteeniton versio onnistuu vaihtamalla vehnä- ja täysjyväjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja käyttämällä puhdasta gluteenitonta kauraa. Taikina voi olla hieman murenevampi, joten kananmunan rooli korostuu. Jos rakenne tuntuu liian kuivalta, lisää lusikallinen jogurttia tai kasvipohjaista vaihtoehtoa.
Maidoton versio syntyy käyttämällä maidotonta margariinia ja soija- tai kaurajogurttia. Tarkista, että jogurtti ei ole hyvin makeutettu, jos haluat hallita sokerimäärää itse. Vegaaninen versio onnistuu korvaamalla kananmunan esimerkiksi pellavansiemengeelillä, mutta rakenne on hieman erilainen. Ei huono, vain vähemmän perinteinen.
Jos leivot erityisruokavalioon, katso myös gluteenittoman ruokavalion opas. Gluteeniton leivonta ei ole vain vehnäjauhon poistamista ja toivomista, vaikka moni resepti yrittää teeskennellä niin.
Säilytys ja pakastus
Raparperipiirakka säilyy jääkaapissa 2-3 päivää. Peitä se hyvin, jotta pinta ei kuivu. Lämmitä pala nopeasti mikrossa tai uunissa, jos haluat pehmeämmän rakenteen. Kylmänä piirakka on tiiviimpi ja sopii hyvin jogurtin kanssa.
Pakastaminen onnistuu parhaiten paloina. Anna piirakan jäähtyä kokonaan, leikkaa annospaloiksi ja pakasta rasioissa tai leivinpaperin avulla eroteltuna. Sulata jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Raparperi voi päästää hieman nestettä sulatuksen jälkeen, mutta maku pysyy hyvänä. Jos pinta kaipaa elvytystä, lämmitä pala uunissa hetki.
Milloin raparperia kannattaa välttää?
Raparperin lehdet eivät ole syötäviä, koska ne sisältävät runsaasti oksaalihappoa. Käytä vain varret. Myös varsissa on oksaalihappoa, mutta normaalit ruokamäärät ovat useimmille ok. Jos sinulla on munuaiskivitaipumus tai saat tarkkoja oksalaattiohjeita, kysy terveydenhuollosta omalle tilanteelle sopiva määrä.
Raparperi on hapan, joten herkkävatsainen voi saada oireita suuresta annoksesta. Tarjoilu jogurtin tai rahkan kanssa pehmentää kokonaisuutta. Sokeriton raparperipiirakka on teoriassa mahdollinen, mutta käytännössä usein happama muistutus siitä, että luonto ei ajattele kahvipöytää.
Sokerin vähentäminen ilman makurangaistusta
Raparperissa on paljon happoa, joten sokerin vähentäminen kannattaa tehdä fiksusti. Älä pudota kaikkea makeutta pois kerralla. Käytä ensin hieman vähemmän sokeria kuin perusreseptissä ja lisää makua vaniljalla, kanelilla, kardemummalla tai appelsiininkuorella. Nämä eivät tee piirakasta sokeritonta, mutta ne auttavat makua tuntumaan täyteläisemmältä.
Voit myös sekoittaa raparperin joukkoon mansikkaa tai omenaa. Mansikka pehmentää happamuutta luonnostaan, ja omena tuo makeutta sekä rakennetta. Tämä on parempi ratkaisu kuin makeutusaineella tehty täysin askeettinen versio, joka maistuu siltä kuin joku olisi riidellyt jälkiruoan kanssa.
Tee piirakasta välipalampi versio
Jos haluat syödä raparperipiirakkaa välipalana, rakenna annos järkevästi. Ota pieni tai keskikokoinen pala ja lisää rinnalle vaniljarahkaa, maustamatonta jogurttia tai raejuustoa. Proteiini parantaa kylläisyyttä ja tasaa kokonaisuutta. Pelkkä makea pala voi toimia kahvin kanssa, mutta nälkäisenä se ei välttämättä kanna pitkälle.
Välipalaversiossa pohjaan voi lisätä myös rouhittuja pähkinöitä tai siemeniä. Ne tuovat rasvaa, kuitua ja rakennetta. Annoskoko kannattaa silti pitää maltillisena, koska pähkinät eivät ole energiattomia koristeita. Ne ovat ruokaa. Hyvää ruokaa, mutta ruokaa.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen virhe on liian märkä täyte. Raparperi päästää nestettä, joten perunajauho tai maissitärkkelys on hyödyllinen. Toinen virhe on liian kuiva pohja. Jos käytät paljon kauraa ja täysjyvää, jogurtti tai pieni lisämaito auttaa. Kolmas virhe on kärsimättömyys. Piirakan pitää jäähtyä ennen leikkaamista, jos haluat paloja etkä lusikoitavaa raparperikenttää.
Neljäs virhe on yrittää tehdä jokaisesta herkusta terveysteko. Raparperipiirakka voi olla parempi versio, mutta se on silti herkku. Se on ihan hyvä asema elämässä. Kaiken ei tarvitse olla proteiinipatukka naamiaisasussa.
Yhteenveto
Kevyempi raparperipiirakka syntyy kaurasta, maltillisesta rasvasta, sopivasta makeudesta ja fiksusta tarjoilusta. Se on edelleen piirakka, ei salaatti valeasussa. Juuri siksi se toimii: herkkua saa syödä, kun kokonaisuus pysyy järkevänä.
Jos haluat sovittaa leivonnaiset, välipalat ja painonhallinnan arkeen ilman kieltolistamentaliteettia, soita RavintoGurulle numeroon 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm. Piirakka on sallittu. Seitsemän palaa ei ehkä ole suunnitelma.
